Amerikkalaisissa teknologiapiireissĂ€ Eurooppaa kutsutaan jo âtoiseksi maailmaksiâ.
â Eurooppaa pidetÀÀn yhĂ€ enemmĂ€n hyvinvoinnin museona, jossa ihmiset menevĂ€t kyllĂ€ lomalle, mutta ei maanosana, jossa on nousemassa jĂ€nnittĂ€vÀÀ teknologista kehitystĂ€ tai taloudellista dynamiikkaa
NÀinhÀn tÀÀ on viimeaikoina ollu, Yhdysvalloissa kehitetÀÀn jotain uuttaa ja eurooppalaiset keksii miten sitÀ sÀÀnnellÀÀn. SÀÀntelyn luominen ei juurikaan luo työpaikkoja sÀÀntelyelimien ulkopuolella, joten sÀÀntelyn taloudellinen hyöty on kyseenalainen.
Artikkeli kertoo syyksi kolme asiaa; maahanmuuton ilman oletusta toimeentulotuesta, Yhdysvaltojen etÀisyyden VenÀjÀn sodasta Ukrainassa, ja Yhdysvallat on jakanu suuret valtiontuet yrityksilleen ilmastoinvestointeina.
Yhdysvaltojen ja Kiinan kilpailun vÀlissÀ Euroopalle voi tulla lyhyt tikku kÀteen, jos Euroopan taloutta ei saada nousuun. PelkÀllÀ sÀÀntelyllÀ me ei tÀstÀ nousta.
TÀssÀ ilmeisesti esitetÀÀn talouskasvun asettamista hyvinvoinnin edelle. Vaikka nÀmÀ kaksi mielletÀÀn kulkevan kÀsi kÀdessÀ, ei se lÀheskÀÀn aina niin mene. Onko amerikan meininki oikeasti millÀÀn lailla toivottavaa meille tÀnne? Onhan siellÀ kaiken maailman pöhinÀÀ (melkein naurahdin kun artikkelissa mainittiin rahoitusteknologia), mutta tÀmÀ pöhinÀ mitÀ ilmesimmin ei auta tavallisen tallaajan toimeentuloa. Normaalien ihmisten palkat on kuraa, asuntojen hinnat ja vuokrat on todella monen saavuttamattomissa poliittisen ja rikkaan eliitin vehkeillessÀ kulisseissa valta-asemiansa pönkittÀÀkseen.
Mutta toki jos kysytÀÀn taloustieteilijöiltĂ€, The Financial TimesiltĂ€ tai IfW:ltĂ€, niin vastaus on selvĂ€ ettĂ€ kaikkipyhĂ€ talouskasvu jyrÀÀ kaiken muun edelleâŠ
TÀssÀ kiinnitettiin huomiota siihen miten Yhdysvaltojen talouskasvu on karannut Euroopalta. NiillÀ on ihan omat bileet, kun me pohditaan et mihin jÀljellÀ olevat rahat laitetaan. Vaikka artikkeli toi esiin niitÀ eroja mitÀ asiantuntija arveli aiheuttaneen talouskasvueron, se ei tarkoita sitÀ ettÀ Euroopan pitÀis tai edes vois nostaa oman taloutensa samoilla keinoilla.
En tiiÀ mikÀ on tavallinen tallaaja, mut jos se on vÀhemmÀn koulutettu kansanosa, sen ahdinko johtuu siitÀ et kehittyneissÀ yhteiskunnissa on yhÀ vÀhemmÀn niille sopivia hyvin palkattuja, tai yleensÀkÀÀn palkattuja, tehtÀviÀ. Yhdysvalloissa on palkkakuopassa myös sellaisia koulutettuja joiden ei arvaisi siellÀ olevan. Mut on vaikea keksiÀ miksi vaikka opettajien alipalkkaus olis niiden talouden menestyksen salaisuus. Enemminkin kyse on siitÀ et siellÀ pienet ja keskimÀÀrÀiset palkat ei ole kehittyneet työn tuottavuuden kasvun tahdissa. En tiiÀ syytÀ sille, se on jatkunut hallinnosta riippumatta jo 70-luvulta asti. Myös monen Euroopan maan työn tuottavuus (pdf s. 12) jÀÀ Yhdysvaltoja jÀlkeen. MikÀ lienee ollut odotettavissakin, kun artikkeli kÀsittelee tuottavuuseroa. Kun työn tuottavuus Euroopan maissa ei ole kehittynyt verrattuna Yhdysvaltoihin, se puhuisi sen puolesta ettÀ palkat Euroopassa pitÀisi laskea Yhdysvaltoihin verrattuna. Mut koska Yhdysvaltojen palkat on jo eronneet tuottavuudesta, palkkoja ei voi mittailla samalla tavalla.
Jos normaali ihminen kuuluu sellaiseen kansanosaan jolla on joku koulutus, erotuksena tavallisesta tallaajasta, niiden tilanne ei ole samalla tavalla huono. Yhteiskunta kaipaa yhÀ koulutettua työvoimaa. EikÀ keskituloisilla taida olla mitÀÀn kroonista ongelmaa esim. asumisen kustannusten kanssa, sitÀ on vain kaikkein suosituimmilla alueilla, joissa asumisesta kilpailee myös vielÀ paremmin toimeentulevat.
Jos me ei saada talouskasvua aikaiseksi, se vaikuttaa varmasti saatavilla oleviin palkkoihin, joka vaikuttaa ostovoimaan ja vaikka kykyyn maksaa asumisestaan. Silloin voi olla oikeasti hankalat ajat edessÀ. Joten vaikka talouskasvu ei varmaan kaikkipyhÀ ole, se on hyvin tarpeellinen.
SÀÀntelyn luominen ei juurikaan luo työpaikkoja sÀÀntelyelimien ulkopuolella, joten sÀÀntelyn taloudellinen hyöty on kyseenalainen.
SÀÀntelyn tarkoituksena ei ole luoda työpaikkoja vaan mÀÀrittÀÀ yleiset pelisÀÀnnöt joita sitten noudatetaan. SÀÀntelyllÀ voidaan ohjata nÀitÀ yrityksiÀ ja yhteiskuntaa kohti kestÀvÀmpÀÀ kehitystÀ sen sijaan, ettÀ hosuttaisiin vaan nopeiden voittojen perÀssÀ piittaamatta ollenkaan seurauksista.
Minun puolesta on vain hyvÀ jos Eurooppa ottaa erityisesti teknologia kehityksessÀ vastuullisesti vÀhÀn jarrua kehiin ja satsaa mielummin koulutukseen, tutkimukseen, avoimeen lÀhdekoodiin ja panostaa pienempiin toimijoihin sen sijaan, ettÀ yritettÀisiin luoda jotain seuraavaa Microsoftia, Applea ja Amazonia.
Kilpajuoksussa pohjalle ei kannata olla ensimmÀinen.
Kritiikki koskee sitÀ et niiden uusien teknologioiden sijaan me tehdÀÀn niiden sÀÀntelyÀ. SÀÀntelyssÀ ei ole mitÀÀn vikaa, mut jos se on ainoa työkalu, tilanne ei ole hyvÀ.
Erikoista. Samaa vaahtoamista myös atlannin toisella puolella. âKaikki innovaatio ja tieteelliset lĂ€pimurrot karanneet Eurooppaan ja kiinaanâ
