Normaali ydinvoiman sähköntuotanto kaikista laitoksista yhteensä taitaa olla 4,3-4.4GW, ainakin se oli sitä luokkaa ongelmien välissä. Nyt se on 3,6GW, eli 700-800MW puuttuu yhteensä. Siihen mahtuis yksi pienempi uusi voimala.
Hassuja nää laitokset, ku yks on 28 päivää kiinni, ku oli kosteutta generaattorissa ja toista ei edes sammuteta vaikka tippu sauva reaktoriin.
Niin mäkin ymmärtäisin sen, et jos sauvat joutuu reaktoriin, se pysähtyy.
Vielä lienee epäselvää oliko kyse laiterikosta vai oliko vaikka joku raja-arvo asetettu huonosti ja suoja-automaatio laski siksi sauvan reaktoriin.
Onneksi Loviisa 1 starttaa ennakkotiedoista poiketen jo tänään klo. 18. Jos tuo OL3:n vikatila sattuu jatkumaan pidempään, niin ei ole ihan niin suuri puutos sähköntuotannossa.
Joo, tää vika tuli muutenkin hyvään saumaan, kun missään vaiheessa ei tainnu kulutus ylittää tuotantoa.
Jos ongelma ei ole ilmeinen, vois arvata et sitä ei lähdetä ratkomaan. Joten “huolipuhe” tai muu tapa saada laajempi yleisö ymmärtämään et ongelma on olemassa, on välttämätön välivaihe. Kirjoituksen pehmeä ratkaisuehdotus kirjojen markkinoinnin lisäämisestä voi edistää lukemista siinä osassa kohdejoukkoa, joka on sille jo entuudestaan altistunut. Mut laaja lukemisen lisääminen vaatinee pakkolukemista. Joka on tietenkin myös hyvä tapa vieraannuttaa joku osa siitä kokonaan.
Edellinen lukemista merkittävästi lisännyt tapahtuma oli varmaan Harry Potter -kirjasarja. Joka toimi koska sen tapahtumat oli kirjojen kohdeyleisön puheenaiheena, ja niihin keskusteluihin osallistuminen vaati kirjojen lukemista. Jos puheenaiheet nyt liittyy vain lyhytvideoihin, tv-sarjoihin ja elokuviin, niiden seuraaminen on edellytys keskusteluihin osallistumiseen.
Kirjojen lukemisella on tässä kohderymässä päämäärää, yksi liittyy kirjan sisältöön. Mut se mikä auttaisi eniten kohderyhmää, on ihan lukemisen mekaaninen harjoittaminen. Jos HP:n kaltainen suosittu kirjasarja tulee taas saataville, lukeminen lisääntyy ja jälkimmäinen päämäärä lähestyy. Mut koska siihen ei voi luottaa, voisi olla välttämätöntä edellyttää edes kirjan tai kahden lukemista vuosittain.
Jos noita haluaa selata, tässä on kaikkien itsenäisen Suomen valitsemien hallitusten ministerit, niiden sijaiset ja aika ministerinä. Sieltä löytyy myös jokaisen hallituksen hallitusohjelma, esim. ensimmäisen hallituksen ohjelma.
Linkkaamasi artikkeli näyttää kertovan pohdinnasta, joka perustuu kuukausittaisiin keskihintoihin. Niiden käyttäminen on vaarallista, kun pörssihinta määritellään tunneittain ja ne voi vaihdella paljon. Sekään ei oikein auta että lämmittää sähköllä vuorokauden ympäri, koska jos kuukaudessa on kylmä ja kallis jakso, sekä lämpimämpi ja halvempi jakso, kulutus keskittyy kalliimpaan jaksoon. Koska lämmitys vie kylmällä enenmmän sähköä. Eli keskimääräisen hinnan sijaan voi käydä niin että kuluttaa eniten kalleinta sähköä.
Olen samaa mieltä siitä että pitäisi ajatella halvan sähkön säästöä kun on kalliimpaa, eli ei pitäisi hermostua hintapiikeistä. Mutta silloinkin pitää seurata oman kulutuksen keskihintaa, eikä pörssin keskihintaa, koska ne usein on eri numero.
Pörssi on halvin, jos pystyy vaikuttamaan kulutukseensa. Jos on sähkölämmitys, sitä voi joutua käyttämään vaikka on kallista sähköä. Oma viimeisen vuoden hinta on ollu 6 c/kwh, osittain ainakin koska pystyn kaukolämmön takia vaikuttamaan milloin käytän sähköä. Vuosi tästä eteenpäin, futuureiden hinta on vähän yli 6c/kWh, johon jälleenmyyjä lisää oman katteensa. Sellasenaan hinta olisi suurempi, mut jos joutuu kuluttamaan paljon juurikin kylmällä säällä tai päiväsaikaan, tilanne voi kääntyä toisinpäin.
Prosessorin valmistamiseksi luotu Micronas on yhä olemassa. Wikipedian mukaan ensin se myytiin Sveitsiin ja sitten Japaniin. Se on nykyään TDK-Micronas. Suomen toiminnot myytiin yrityksen johdolle ja siitä tuli Micro Analog Systems Oy, joka myös voi yhä olla olemassa, ainakin vielä vuonna 2022 ne teki ihan voittoakin, kolmella työntekijällään.
Westinghouse kertoo tiedotteessa olevansa ainoa VVER-voimaloihin polttoainetta toimittava länsimainen toimija. Muitakin reaktorimalleja on olemassa, mut wikisivua selaamalla vois arvata et VVER on yksi yleisimmistä Itä-euroopan reaktorityypeistä.
Polttoaine tehdään Ruotsissa ja sitä on viety tai sen viemisestä on sopimus ainakin Suomen, Bulgarian, Tsekin, Ukrainan ja Slovakian kanssa. Listaa ei näyttäny olevan, mut muutamassa Westinghousen VVER-tiedotteessa oli mainittu ainakin noi maat.
Kaupunki on yhä neuvottelemassa hallin ostamisesta, ne on sanonu et pakkolunastaminen tulee kysymykseen vain jos ostaminen ei toteudu. Vois olettaa et omistajilla ei ole juurikaan myyntihaluja, mut kaupungilla on yhä neuvotteluhaluja.
Jos kaupunki pakkolunastaa hallin oikeudettomasti, on aika varmaan et siitä tapellaan oikeudessa. Joten, on varmasti vaan ihan hyvä et prosessista ei löytyisi ongelmia. Yksi niistä ongelmista voisi olla se et kaupunki ei oikeasti yrittänyt ostaa hallia ennen pakkolunastusta, joskin tämä alkaa näytää enemmän siltä et ne ei oikeasti halua pakkolunastaa sitä.
Jos kampanja ei toimi odotetusti, hallitus voisi antaa eduskunnalle tiedonannon yhdenvertaisuudesta, jne. ja konkretisoida sitä toimenpideohjelmalla. Se voisi olla hallituksen vuosittainen syysrituaali, jonka luomalla yhteenkuuluvuuden tunteella ne jaksaa taas vuoden yhdessä.
Vois olettaa et jo myönnetyihin tukiin koskeminen muodostais ongelman, kun rikoksista tulee muutenkin rangaistus sakon tai vankeuden muodossa. Mut tukia myönnettäessä, yrityksen aiemmat tuomiot vois varmaan olla peruste tuen hylkäämiselle.
HS:ssa Stora Enson heppu sanoo:
On selvää, että Stora Enso kantaa vastuunsa Suomussalmen jokihelmisimpukkatuhosta niin ympäristöllisesti kuin taloudellisesti, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Hans Sohlström.
Sohlström vastaa HS:n haastattelussa ympäristöministeri Kai Mykkäsen (kok) vaatimuksiin siitä, miten yhtiön ja metsäalan pitäisi reagoida tapahtumiin Hukkajoella.
Ja
Mykkänen ehdotti myös, että Stora Enso kompensoisi vahinkoa satsaamalla raakun suojeluun nyt myös muualla maassa.
Sohlström sanoo, että näin tehdään. Yhtiö tiedotti perjantaina päättäneensä osallistua Life Revives -nimiseen raakunsuojeluohjelmaan. Asiasta on sovittu Metsähallituksen kanssa.
”Raakunsuojeluohjelmaan osallistuminen ei korjaa jo tapahtunutta tuhoa, mutta se on vähintä, mitä me voimme tässä tapauksessa tehdä”, Sohlström sanoo.
Hän ei kommentoi toistaiseksi sitä, millä summalla ohjelmaan osallistutaan.
Ja
Sohlström ei toistaiseksi ota korvauksiin yksityiskohtaisesti kantaa.
Hän sanoo, että Stora Enso selvittää nyt ensinnäkin, mitä on tapahtunut, kartoittaa vahinkoja ja tekee kaikkensa vahinkojen minimoimiseksi.
”Me teemme yhteistyötä siellä parasta aikaa Metsähallituksen kanssa näiden vahinkojen minimoimiseksi. Ja poliisitutkinta on kesken ja korvausasiat selviävät tutkinnan valmistuttua”, hän sanoo.
Jonka vois olettaa tarkoittavan et Stora Enson asianajajat pyrkii rajoittamaan ja siirtämään vastuuta Storalta muille ja se vastuu, mitä ne ei saa siirretyä tai rajattua, Stora kantaa. Ja Stora antaa jonkun summan rahaa raakunsuojeluohjelmaan, mut vielä ei ole tiedossa onko se merkittävä summa vai nimellinen.
Elokuisena aamuna vuonna 2019 punainen Fiat ajoi päin kankaanpääläisen rivitalon seinää voimalla, joka herätti talon asukkaan soittamaan poliisit.
Myöhemmin auto ja sen kuski löytyi, tehtiin kotietsintä, jonka perusteella poliisi käynnisti huumetutkinnan. Asunnosta löytynyt kannabis jäi kuitenkin sivuosumaksi, kun jokin tyystin muu kiinnitti poliisin huomion.
Tästä tuli mieleen miten Oklahoman pommittaja jäi kiinni jo ennen kuin se oli tunnistettu pommittajaksi, koska sen autossa ei ollu rekkaria ja kun poliisi selvitti rekkariasiaa, paljastu et pommittajalla ei ollu lupaa sen mukana olleeseen aseeseen Oklahomassa. Kun heppu oli oikeudessa asejutustaan, FBI oli selvittäny et se on se ketä ne ettii.
Ero tietenkin on et Fiat-hepun sekoilu paljasti sen ennen kuin se ehti tehdä mitään isompaa. Mun teoria on et Suomessa poliisilla on enemmän oikeuksia selvittää kiinni saamansa sekoilleen hepun asioita kuin Yhdysvalloissa. Tässä tapauksessa Fiat-hepun laitteisiin tehtiin etsintä huumerikosepäilyn takia. Monessa Yhdysvaltojen osavaltiossa se jäis varmaan kokonaan tekemättä. Eikä olis mitenkään varmaan et jos Oklahoman heppu olis jääny samalla tavalla kiinni, mut ennen pommitusta, et paikalliset konstaapelit olis onnistunu keksimään et se valmistautuu siihen.
Stadionin ympäristössä on usein keikkojen aikana heikosti parkkipaikkoja ja katuja suljettu. Auto kannattaa jättää kauemaksi ja kävellä. Joukkoliikenne voi olla kans konsertin lopuksi hankala, kun konserttivieraiden lisäksi Mannerheimintie on rempassa Stadionin ja keskustan välillä. Kävelyaika Pasilan Scandicista Stadionille Keskuspuiston läpi on noin 20 min. Sillä välillä menee kans spora 2, jos haluaa sellaisen kokemuksen.
Joskus joukkoliikenteeseen tulee isompien keikkojen ajaksi lisäliikennettä, niitä voi kurkkia HSL:n sivuilta, Coldplaylle oli tollanen. HSL:n kertalippuja voi hankkia puhelimeen niiden appiin. Sporassa pitää lipun lisäksi olla kännissä, kuset housuissa ja/tai huutaa.
Laatutaksin saaminen keikan jälkeen voi olla haasteellista. Mut kun enimmät ihmiset on siitä kaikonnu, ja ennen baarien sulkemisaikaa, voi yrittää soittaa suoraan taksifirmaan, itte oon käyttäny Taksi Helsinkiä, ei huono, ei halpa.
Ettei yllätä, Stadionin juomat on sit kalliita, tyyliin tuoppi 10€.
Ensimmäisen Loviisan voimalan jälkeen tuli ensimmäinen Olkiluodon voimala, sitten toinen Loviisan voimala ja sitten OL2 ja OL3. Artikkeli käsittelee Loviisan voimaloita, eli Fortumin laitoksia. OL:n on TVO:n, joka kertoo meille:
TVO:n hankkima uraani tulee pääosin Kazakstanista, Kanadasta ja Australiasta ja sen tilaamat polttoaine-elementit valmistetaan ja kootaan Saksassa, Espanjassa tai Ruotsissa.
Vety valmistetaan nykyään metaanista. Taustalla tässä onkin ajatus et vetyä saataisiin tehtyä metaanin sijaan vedestä elektrolyysillä kun esim. tuulivoimasta on ylituotantoa ja sähkö on niin halpaa että se on kannattavaa. Kun vetyä on saatu aikaan, sitä voidaan säilyttää, tai kuljettaa ja käyttää jossain muualla kuin, valmistuspaikalla. Energiantuotannossa vetyä on käytetty vain polttokennoissa ja nyt Wärtsilä sit on tuomassa tuotteen jossa vetyä voi käyttää moottorissa. Haasteena tässä on sen vedyn valmistamisen, säilytyksen, kuljetuksen ja käytön jälkeen koko järjestelmän hyötysuhde, mitä enemmän siinä on hävikkiä, sitä varmemmin sähkön hinta ei ole vedyn valmistamisen aikana niin alhaalla että vedyllä tuotettu sähkö olisi kohtuullisella tasolla.
Polttokennon ja moottorin merkittävä ero on et kun sähköä tehdään pyörittämällä jotain, se pyörivä massa on sähköverkon inertiaa, joka vastustaa muutosta taajuudessa. Joka on hyödyksi kun sähköverkossa olevassa kuormassa tai tuotannossa tapahtuu muutoksia, koska ne tapahtuu silloin hallitummin. Polttokenno tai tuulivoimakaan ei tuo verkkon inertiaa, koska polttokennossa ei mikään pyöri ja tuulivoiman inertia katoaa sen ja sähköverkon välissä olevaan taajuusmuuttajaan. Siksi toi Wärtsilän tuote on mielenkiintoinen, joskin se et ne ei kertonu arvailujakaan sen hyötysuhteesta tai tuotetun sähkön hinnasta on huono merkki.
Nää ennustukset on aika vaarallisia, kun ollaan poikkeustilanteessa Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan takia. Sota on tyypillisesti tilapäinen tila, joten voidaan odottaa että tämäkin sota loppuu jossain vaiheessa. Silloin meille turvaan tulleet ukrainalaiset voi haluta palata kotiin ja sodan aiheuttama muuttoliike vaihtuu päinvastaiseksi. Tilastokeskus kertoo saman julkaisussaan:
Tilastokeskus on myös tarkka termeistään, ne ei kutsu jotain asiaa väärällä nimellä. Mut tässä Hesarin artikkelissa huoltosuhde-termiä käytetään huolimattomasti. Vaikka Tilastokeskus käyttää julkaisussaa termiä väestöllinen huoltosuhde, Hesari puhuu vain huoltosuhteesta.
Ero on merkittävä, koska vain taloudellinen huoltosuhde on se mikä pitää pään pinnan yläpuolella. Jos Hesarin tapaan selittää vain huoltosuhteesta, voi olla että kuulija pohtii taloudellista huoltosuhdetta, kun kyse on väestöllisestä. Hyvä väestöllinen huoltosuhde on edellytys hyvälle taloudelliselle huoltosuhteelle, mutta hyvä väestöllinen huoltosuhde ei ole hyvän taloudellisen huoltosuhteen tae.
Väestollinen huoltosuhde on mainittu Tilastokeskuksen julkaisussa:
Taloudellinen huoltosuhde on taas: