Työsopimuksen päättämiseen riittäisi hallitusohjelman mukaan jatkossa asiallinen syy. Lisäksi työsopimus voitaisiin jatkossa tehdä määräaikaisena ilman erityistä perustetta
Työntekijä voidaan siis jatkossa irtisanoa asiallisesta syystä kun aiemmin irtisanomiseen on vaadittu asiallinen ja painava syy.
Satosen mukaan tarkoitus ei ole kuitenkaan heikentää työntekijän irtisanomissuojaa vaan ennen kaikkea selkeyttää järjestelmää.
Elämme todellakin totuudenjälkeisen politiikan aikakautta ja sanoilla ei enää ole merkityksiä. Irtisanomisen helpottaminen on irtisanomisen helpottamista vaikka kuinka venkoilisi. Tämä on ihan samaa luokkaa kuin se “paikallinen sopiminen mahdollistaa työntekijälle paremmat työehdot” -ripuli.
Irtisanomissuojan heikentäminen on toisaalta ihan hyvä juttu koska nyt työnantajilla on helpompi palkata ihmisiä koska heistä ei ole niin vaikeaa päästä eroon. Sama malli on Tanskassakin.
Tässä vaan täytyy sanoa ettei se helpota irtisanomista koska muuten ihmiset rupeavat kiukuttelemaan ja öyhöttämään kaikenlaista koska he eivät tiedä mistä puhuvat, ja siten ajattelevat tämän olevan vain huono juttu jonka hallitus tekee vain kiusalla.
Suomessa Tanskan malli jäisi torsoksi.
Tanskassa työttömäksi jääneellä on työvoimatoimistossa hänelle osoitettu henkilökohtainen virkamies, jonka tehtävänä on poistaa työllistymisen esteitä ja avustaa työnhaussa.
Meillä on…
työkkäri täynnä powertrippaavia täti-ihmisiä tunkemassa väkeä cv- ja pitsinnypläyskursseille.
Parantamisen varaa tietysti on, mutta jostain sekin on aloitettava. Ja eihän työnhaku työkkäriä vaadi. Omalla alalla esimerkiksi headhuntterit kiertävät LinkedIn’iä tiuhaan ja yrittävät rekrytä sitä kautta. Sanoisin vieläpä että tekevät tätä ärsyttävyyteen asti.
Työnhaku ei vaadi toki työkkäriä, mutta sen työkkärin kanssa on pakko toimia, jos siinä kohtaa meinaa elää. Perusduunareita ei headhuntterit paljon etsi, mutta niitä tarvitaan tänäkin päivänä vielä tässä maassa yllättävän paljon. Jos mä jäisin nyt kortistoon, niin tuskin mua kukaan tulis kyselemään kotoa töihin, tai headhuntterit laitteleis viestiä. Vaikka ihan kehumatta oonkin omassa työssäni helvetin hyvä. Olen ihan perusduunari.
Suurin osa suomalaisista ei vaan työskentele aloilla, joissa osaajia tullaan erikseen pyytämään töihin. Tämä ei ole edes pelkkä koulutuskysymys, vaan alakohtainen homma. Valtaosa meistä naputtaa työhakemuksia ja toivoo, että jossain tolkullisessa paikassa homma osuisi maaliin.
En pidä irtisanomisen helpottamisesta, mutta eniten tässä ärsyttää tapa jolla se tehdään. Tuo uusi linja on ainakin hallitussuunnitelmassa jätetty tahallaan niin väljäksi, että sitä on hankala tulkita yksiselitteisesti. Sitten väännetään perustellusta syystä, tarvittaessa oikeudessa (johon työntekijällä ei useimmiten ole paukkuja). Noh… toivottavasti yhä useampi tajuaa palata ammattiliittojen jäseneksi.
Lisäksi, varsinaista irtisanomisen helpottamista pahempana pidän sitä, että tämä luo epäluottamusta työntekijän ja -antajan välille. Se ei taasen ole hyvä asia esim. työn tuottavuuden ja työilmapiirin näkökulmasta.
Olisivat edes koostaneet konkreettisen listan tilanteista, joissa helpotettu irtisanominen on perusteltua. Tai luoneet systeemin tämän valvontaan. Mutta se ei tietty ollut alkuunkaan se, mitä tällä muutoksella tavoitellaan.
Elämme todellakin totuudenjälkeisen politiikan aikakautta ja sanoilla ei enää ole merkityksiä. Irtisanomisen helpottaminen on irtisanomisen helpottamista vaikka kuinka venkoilisi. Tämä on ihan samaa luokkaa kuin se “paikallinen sopiminen mahdollistaa työntekijälle paremmat työehdot” -ripuli.
Irtisanomissuojan heikentäminen on toisaalta ihan hyvä juttu koska nyt työnantajilla on helpompi palkata ihmisiä koska heistä ei ole niin vaikeaa päästä eroon. Sama malli on Tanskassakin.
Tässä vaan täytyy sanoa ettei se helpota irtisanomista koska muuten ihmiset rupeavat kiukuttelemaan ja öyhöttämään kaikenlaista koska he eivät tiedä mistä puhuvat, ja siten ajattelevat tämän olevan vain huono juttu jonka hallitus tekee vain kiusalla.
Suomessa Tanskan malli jäisi torsoksi. Tanskassa työttömäksi jääneellä on työvoimatoimistossa hänelle osoitettu henkilökohtainen virkamies, jonka tehtävänä on poistaa työllistymisen esteitä ja avustaa työnhaussa.
Meillä on… työkkäri täynnä powertrippaavia täti-ihmisiä tunkemassa väkeä cv- ja pitsinnypläyskursseille.
Parantamisen varaa tietysti on, mutta jostain sekin on aloitettava. Ja eihän työnhaku työkkäriä vaadi. Omalla alalla esimerkiksi headhuntterit kiertävät LinkedIn’iä tiuhaan ja yrittävät rekrytä sitä kautta. Sanoisin vieläpä että tekevät tätä ärsyttävyyteen asti.
Työnhaku ei vaadi toki työkkäriä, mutta sen työkkärin kanssa on pakko toimia, jos siinä kohtaa meinaa elää. Perusduunareita ei headhuntterit paljon etsi, mutta niitä tarvitaan tänäkin päivänä vielä tässä maassa yllättävän paljon. Jos mä jäisin nyt kortistoon, niin tuskin mua kukaan tulis kyselemään kotoa töihin, tai headhuntterit laitteleis viestiä. Vaikka ihan kehumatta oonkin omassa työssäni helvetin hyvä. Olen ihan perusduunari.
Nasta homma hei!
Suurin osa suomalaisista ei vaan työskentele aloilla, joissa osaajia tullaan erikseen pyytämään töihin. Tämä ei ole edes pelkkä koulutuskysymys, vaan alakohtainen homma. Valtaosa meistä naputtaa työhakemuksia ja toivoo, että jossain tolkullisessa paikassa homma osuisi maaliin.
En pidä irtisanomisen helpottamisesta, mutta eniten tässä ärsyttää tapa jolla se tehdään. Tuo uusi linja on ainakin hallitussuunnitelmassa jätetty tahallaan niin väljäksi, että sitä on hankala tulkita yksiselitteisesti. Sitten väännetään perustellusta syystä, tarvittaessa oikeudessa (johon työntekijällä ei useimmiten ole paukkuja). Noh… toivottavasti yhä useampi tajuaa palata ammattiliittojen jäseneksi.
Lisäksi, varsinaista irtisanomisen helpottamista pahempana pidän sitä, että tämä luo epäluottamusta työntekijän ja -antajan välille. Se ei taasen ole hyvä asia esim. työn tuottavuuden ja työilmapiirin näkökulmasta.
Olisivat edes koostaneet konkreettisen listan tilanteista, joissa helpotettu irtisanominen on perusteltua. Tai luoneet systeemin tämän valvontaan. Mutta se ei tietty ollut alkuunkaan se, mitä tällä muutoksella tavoitellaan.