Muutamia poimintoja:
Suomalaiset ovat omassa keskuudessaan tunnettuja rehellisyydestÀÀn. Suomalaisen sanaan voi luottaa. NiinpÀ suomalainen luottaa siihen, mitÀ hÀnen oman pankkinsa sijoitusneuvoja hÀnelle suosittelee.
Suomalaiselle ei tule mieleen, ettÀ sijoitusneuvoja on vain titteli. Sijoitusneuvoja on oikeasti sijoitusmyyjÀ, jonka tehtÀvÀnÀ on myydÀ pankin tuotteita, ihan niin kuin pölynimurikauppiaan tehtÀvÀnÀ on myydÀ pölynimureita. Suomalaiset ovat paitsi taloudellisesti lukutaidottomia ja taloudellisesti laiskoja ehkÀ myös taloudellisesti sokeita.
[âŠ]
Ruotsissa velkaa ei pelÀtÀ. Ruotsalaisilla kotitalouksilla on tuloihin nÀhden valtavan paljon enemmÀn velkaa kuin suomalaisilla.
Ruotsalaisilla on myös paljon enemmÀn sijoituksia. HeidÀn sijoitustensa tuotto on keskimÀÀrin suurempi kuin velkojen korko, mikÀ vÀÀjÀÀmÀttÀ vaurastuttaa ruotsalaisia entisestÀÀnkin.
Lukutaitoiset ruotsalaiset vaurastuvat juuri siitÀ syystÀ, ettÀ eivÀt kammoksu velkaa, vaan pikemminkin himoitsevat velkaa. Jonka he sitten ahkerasti ja lukutaitoisesti sijoittavat.
[âŠ]
Suomalaiset eivÀt jostakin syystÀ lÀmpene osakesijoittamiselle. TÀmÀ jos mikÀ on taloudellista lukutaidottomuutta. Kaikki tilastotieto nimittÀin kertoo, ettÀ 150 viime vuoden aikana pörssiosakkeet ovat tuottaneet mojovasti enemmÀn kuin mikÀÀn muu sijoituskohde.
Suomalaisen mielestÀ pörssi on havittelua, uhkapeliÀ ja spekulaatiota. Kaikki voi romahtaa minÀ hetkenÀ hyvÀnsÀ. PankkitilillÀ olevalla rahalla on sentÀÀn varma ja turvattu arvo, ajattelee suomalainen. Suomalaiselle olisi syytÀ kertoa, ettÀ asia on tÀysin pÀinvastoin.
Taas kerran pÀÀdyn linkittÀmÀÀn vÀhÀn raflaavampaa tekstiÀ, mutta ainakin nopeasti luettua, SeppÀsellÀ ja professori Puttosella on ihan pointti. On jokseenkin erikoista ettÀ Suomessa ei oikeasti tykÀtÀ juurikaan sijoittamisesta ja ettÀ velka on mörkö jota kannattaa vÀltellÀ. Ja kuten itse kolumnikin antaa ymmÀrtÀÀ, tÀmÀ ei ole pelkÀstÀÀn valtionvelan kohdalla vaan ihan myös ns. kotitalouksien velan kanssa ongelma.
Toisaalta onhan Suomi myös aika pÀÀomaköyhÀ maa ja kansa, niin siinÀ onkin sitten soppaa kerrakseen.
Olet aivan oikeassa kyllÀ. Toinen tapa tarkastella riskiÀ olisi erilaisten aikahorisonttien kautta, kuinka suuri todennÀköisyys tappioon on 1 tai 10 vuoden horisonttiin vaikkapa 3kk aikaikkunassa.
Itselleni osakesijoitukset on sopineet hyvin, koska niitÀ ei ole tarvinnut koskaan myydÀ. KÀytÀnnössÀ siis pidÀn tilillÀ rahaa/luottoa useimpien normaalien katastrofien verran.
Tuo ajatus tavallaan sisÀltyy tuohon keskihajontaan. Isompi hajonta tarkoittaa isompaa riskiÀ tappiolle lyhyellÀ tÀhtÀimellÀ. Jos voi sijoittaa pitkÀllÀ tÀhtÀimellÀ niin osakkeet on parempi, jos pitÀÀ myydÀ lyhyemmÀllÀ tÀhtÀimellÀ niin sitten erilaiset korkopohjaiset jutut.
Pointti mulla tÀssÀ kuitenkin oli se, ettÀ se isompi riski ei tarkoita kirjaimellisesti ettÀ sijoitetaan johonkin kryptovaluuttaan missÀ on realistisena vaarana menettÀÀ vaikka kaikki sijoitukset. ElÀkerahastot eivÀt sano, ettÀ ne haluaa pelata meidÀn rahat kasinolla kun ne haluaisivat korottaa riskitasoa. Korkeamman riskin sijoitukset tarkoittaa yleensÀ nimenomaan osakkeita, joiden arvo heilahtelee enemmÀn kuin lainapapereiden ja muiden.