Venäjän disinformaatioon ja tiedustelupalveluiden toimintaan erikoistunut italialainen tutkija Luigi Sergio Germani korosti, että Kreml ei nyt enää edes pyri siihen, että EU-parlamenttiin menisi läpi avoimia Putinin ihailijoita tai tukijoita. Se olisi liian ilmeistä, ja sama hyöty voidaan saada aikaan Venäjän kannalta muutenkin.

– Venäjä haluaa EU-parlamenttiin ihmisiä, jotka suhtautuvat epäilevästi Ukrainaan ja sotilaalliseen tukeen Ukrainalle. Avainsana, jota toistellaan nyt kaikkialla, on rauha. Italialaisille markkinoidaan, että kaikkein tärkeintä on edistää rauhaa, Germani kuvaili.

Venäjä vaikuttaa vaaleihimme myös pelolla. Viron pääministeriä Kaja Kallasta Venäjä on yrittänyt pelotella jopa aivan konkreettisesti laittamalla hänet etsintäkuulutettujen listalleen.

Lennart Meri -konferenssissa Kallas vaati eurooppalaisilta poliitikoilta nimenomaan pelottomuutta. Hänen mukaansa länsipoliitikot pelkäävät Ukrainan auttamista muun muassa siksi, että he pelkäävät kärjistävänsä sotaa, he pelkäävät ydinsotaa ja he pelkäävät oman paikkansa menettämistä kunkin maan tulevissa vaaleissa.

Kallaksen mukaan yksi suurimmista peloista on kuitenkin pelko siitä, mitä Venäjän tappio Ukrainan sodassa tarkoittaisi.

– Kuulen tätä jatkuvasti. Lännessä pelätään nyt Venäjän häviötä aivan samaan tapaan kuin pelättiin 1990-luvun alussa Neuvostoliiton kaatumista, Kallas sanoi.

– Pelättiin, mitä kaikkea pahaa seuraa, jos Neuvostoliitto kaatuu. Mutta se ei ollut paha asia. Eikä Venäjän häviö olisi paha asia, sillä silloin siinä yhteiskunnassa voisi tapahtua todellinen muutos, Kallas muistutti.

Rauhaan pyrkiminen ei itsessään ole huono tavoite. Ukrainan tapauksessa merkittävintä on et se rauha on Ukrainan tavoitteiden mukainen, eikä Venäjän tavoitteiden mukainen. Mitä pidempään Ukraina jaksaa sotia, sitä parempi tilanne meillä on. Se tarkoittaa että jo ihan itsekkäistäkin syistä Ukrainan sotimista pitää tukea.

Neuvostoliiton kaatumisen jälkeinen aika oli hyvää aikaa. Silloin vaikutti vielä siltä että Venäjästä tulee tolkullinen maa ja se liittyy länsimaisiin demokratioihin. Mut sitä toivoa ei olisi voinut olla olemassa ilman NL:n kaatumista. Sen sijaan että olisi huolissaan Venäjän tappiosta Ukrainassa, pitäisi miettä mitä potentiaalia muutokseen parempaan Venäjän tappiolla on.

  • hydroptic@sopuli.xyz
    link
    fedilink
    suomi
    arrow-up
    10
    ·
    2 months ago

    Rauhaan pyrkiminen ei itsessään ole huono tavoite

    Jep, juur näin. Sinänsä hyvä että otsikossa “rauhanaate” oli heittomerkeissä, koska todellisesta rauhastahan “Ukrainaa tukemalla tuet sodan jatkumista, ja sota paha”-logiikassa ei ole kysymys – jos Venäjä kokee, että saavutti merkittävässä määrin strategisia tavoitteitaan (mitä ne sitten vittu lieneekään, tietävätkö itekään), niin se on aivan satavarmaa että muut naapurimaat ovat tulevaisuudessa kohteena. On se suht varmaa vaikka saisivatkin kunnolla päihinsä, mutta ei sitä ole järkeä ihan erikseen vielä varmistaa, että varmasti tuntevat kykenevänsä esim. kokeilemaan 5. artiklan jäätä kepillä.

    Ikävää tässä tosin on, että moni IS:n lukija varmaan vetää mutkia suoraksi ja päätyy lopputulokseen että kaikenlainen rauhasta puhuminen on Venäjän pussiin pelaamista.